Kokemukseni mukaan moni arkkitehti on kohdannut seuraavan tilanteen; tuttava pyytää apua asemapiirroksen laatimiseen valmistalon lupahakemusta varten. Talon sijoittelu tontille on tässä vaiheessa usein avoinna, mutta pohjaratkaisu lukittu.
On jäänyt huomaamatta, että asemapiirros ei ole vain pakollinen liite rakentamislupaan, vaan suunnitelma rakennuspaikan mahdollisuuksien hyödyntämisestä.
On harmillista, jos rakennuspaikan mahdollisuudet jäävät tutkimatta juuri silloin, kun niistä olisi eniten hyötyä – aivan suunnittelun alussa. Ei ole sattumaa, että asemapiirros on piirustussarjan ensimmäinen kuva.
Rakennuspaikasta lähtevässä suunnittelussa tutkitaan ensin, mitä tontti tarjoaa: millaiset ovat valo-olosuhteet, mihin avautuvat parhaat näkymät, mihin syntyy luonteva ja suojaisa piha ja miten talon sijoittelulla voidaan mahdollistaa yksityisyyttä suhteessa naapurustoon. Paikasta nousevien reunaehtojen kautta alkaa hahmottua pohjaratkaisun luonteva rakenne. Silloin talo ja tontti, sisä- ja ulkotilat, ikkunat ja näkymät sekä rakennuksen koko ja suunta sovitetaan yhdeksi arkea ja elämää palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Huolellinen suunnittelu ei tee kodista automaattisesti kalliimpaa. Se voi antaa mahdollisuuden käyttää sama rakennusbudjetti paremmin; sellaisiin ratkaisuihin, joilla on arjessa eniten merkitystä.
Kodin suunnittelussa yksi tärkeimmistä vaiheista tapahtuu siis aivan alussa, ennen kuin pohjapiirros ja huonetilojen konkretia alkavat hallita ajatuksia. Rakennuspaikkaa tulee tarkastella kokonaisuutena: Mistä aurinko nousee ja mihin se kiertää päivän aikana? Mihin suuntaan avautuvat parhaat näkymät; onko se sama suunta, josta saadaan auringon valoa? Mistä tontille tullaan ja miten pihassa kuljetaan? Mihin suuntaan tarvitaan yksityisyyttä ja suojaa naapurustolta ja ohikulkuliikenteeltä? Mihin muodostuu luonteva ja suojaisa oleskelupiha, johon paistaa aurinko?
Valmistalon pohjaratkaisu ja mittasuhteet on suunniteltu sopeutumaan mahdollisimman monelle tontille ja perheelle. Se voi olla järkevä ja toimiva ratkaisu, mutta silloin rakennuspaikan erityispiirteet, mahdollisuudet, jäävät usein vähälle huomiolle.
Yksilöllisesti suunnitellussa talossa on toisinpäin: rakennuspaikka antaa lähtökohdan kodin sijoittelulle ja sitä kautta suunnittelulle;
Sisäänkäynti voidaan sijoittaa sinne, missä se tontilla luontevimmin toimii. Päätilat voidaan suunnata parhaaseen ilmansuuntaan samalla kun varmistetaan myös auringonvalo tiloihin, jos näkymät ovat pohjoisen suuntaan. Terassi voi jatkaa sisätilaa suojaisaan ja valoisaan kohtaan pihaa. Rakennuksen hahmoa voidaan kääntää niin, että pihaan syntyy näkösuojaa naapurustolta ja luodaan ulko-oleskelutiloja juuri sinne, mihin aurinko iltapäivällä paistaa.
Arkkitehtina pyrin löytämään parhaan ratkaisun rakennuspaikan mahdollisuuksien, asiakkaan tarpeiden ja toiveiden sekä määräysten ja ohjeiden risteyskohdasta. Tällöin suunnitteluun tulee vahva perusta, joka kantaa myös silloin, kun suunnitelmia hiotaan eteenpäin.
Siksi pidän suunnittelun alkutilannetta niin tärkeänä. Kun tontin mahdollisuudet, rajoitteet ja ihmisten tarpeet ymmärretään ennen suunnittelun aloittamista, voidaan tehdä ratkaisuja, joissa yksi asia tukee toista. Voidaan käyttää rakennusbudjetti siellä, missä sillä on kodissa eletyn elämän kannalta eniten merkitystä.
✏️ Sanoitan arkkitehtuuria, jotta suunnittelutyön merkitys tulisi näkyväksi. Työni ytimessä inhimillisyys; aistit, värit, tunnelmat, empaattinen kohtaaminen.
