...sillä suunnittelu ei lähde liikkeelle pohjapiirroksesta.
Asiakkaan hahmottelema pohjapiirros voi kuitenkin auttaa minua ymmärtämään, millaisia tilatarpeita, toiveita ja elämänlaatua tulevaan kotiin haluttaisiin. Jos ratkaisu on liian lukkoonlyöty, en pysty tarjoamaan parasta osaamistani ja suunnittelijana voi tuntua jopa tuskalliselta nähdä, miten jotkin tontin mahdollisuudet jäävät kokonaan hyödyntämättä.
Hyvä pohjapiirros ei kuitenkaan synny irrallaan muusta suunnittelusta. Huolellisen tarvekartoituksen jälkeen suunnitteluni lähtee liikkeelle paikan erityispiirteiden ja reunaehtojen analysoinnista. Kuvittele että tontin läpi kävelee kolme ihmistä käsi kädessä; toisessa reunassa Asiakkaan Tarpeeet, keskellä arkkitehtei ja toisessa reunassa Paikan Erityispiirteet. Käymme pohdiskellen tontin läpi ja hahmottelemme kokonaisuutena sitä, miten tontilla ja siihen rakentuvassa pihapiirissä eletään.
Alkuvaiheen pohdinnassa haen vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Mikä on päärakennuksen suuntaus tontilla ja miten olohuone-keittiötila olisi luontevinta siinä sijoittaa, jotta näkymät ja auringon kierto tulisi huomioitua parhaalla tavalla? Miten tontille tullaan, mihin autot ajetaan ja mihin kohti asuinrakennusta järjestyisi tarkoituksenmukainen sisäänkäynti, joka ei olisi liian kaukana autosuojasta. Kiinnitän huomiota myös ulkotiloihin; suunnittelen terassialueet siten, että ne saavat oikeaan aikaan aurinkoa, ulkotilat ovat päätilojen välittömässä läheisyydessä ja lisäksi oleskelu on riittävän suojainen suhteessa naapurustoon. Tontin olosuhteet ja erityispiirteet ohjaavat siis ennenkaikkea pihapiirin muodostumista, asuinrakennuksen sijaintia ja suuntausta.
Oikeastaan edellisen kohdan asiat olivat vasta asemapiirrostason reunaehtoja; kun niitä on riittävästi, alan hahmottaa suotuisaa asuinrakennuksen muotoa; syvyyttä, pituutta, korkeutta; ulkonäköä, ulkoarkkitehtuuria, arkkitehtuuria? Nykyään toivotaan yhä useammin sopusuhtaista harjakattomuotoa, joka pohjapiirroksen kannalta tarkoittaa melko kapearunkoista pitkänmallista taloa. Toisinaan alueen kaavamääräys jyrkästä katosta voi asettaa samansuuntaisen reunaehdon; jos rakennetaan yhteen kerrrokseen, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä leveärnukoista taloa jyrkällä harjakatolla. Valittu tyyli ohjaa siis ulkoarkkitehtuurin reunaehtona pohjan muotoa.
Asemakaavamääräykset ja rakennustapaohjeet antavat selkeitä ohjeita ja raameja, mutta lisäksi suunnittelijan tulee hallita palomääräykset sekä muita asumisen laatuun liittyviä lakisääteisiä reunaehtoja, jotka kulkevat edellisissä prosesseissa mukana. Tyypillisimmin huomioonotettavia seikkoja ovat esimerkiksi autokatokseen ja tontin rajan läheisyyteen liittyvät palo-osastointivaatimukset, pääsisäänkäynnin esteettömyys sekä tulisijan hormin pituuteen ja sijoitukseen liittyvät asiat.
Kun nämä erilaiset reunaehdot alkavat hahmottua, myös pohjapiirros alkaa löytää luontevan muotonsa. Tilat eivät enää ole vain ruutuja, joita siirrellään paperilla, vaan niiden paikkaa ohjaavat tontti, pihapiiri, rakennuksen muoto, asiakkaiden tarpeet, arkkitehtuuri ja tekniset vaatimukset.
Juuri tässä kohtaa arkkitehdin työskentelytapa voi tuoda hankkeeseen eniten lisäarvoa: eri lähtökohtien yhteensovittamisessa ja niiden risteyskohdasta löytyvän ratkaisun etsimisessä. Siksi en varsinaisesti auta asiakasta pohjapiirroksen kanssa.
Toimiva, hyvä pohjapiirros on seurausta huolellisen kokonaisuuden suunnittelusta juuri tähän paikkaan ja näille ihmisille.
